Tarja Ylitalo
Tarja Ylitalo (os. Suhonen) on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista lappilaisista iskelmälaulajista. Hän on syntynyt Lieksassa, jossa myös vietti varhaislapsuutensa.
Vuonna 1956 Suhosten perhe muutti Keminmaahan. Kansalaiskoulussa musikaalinen Tarja sai usein laulaa koulun juhlatilaisuuksissa. Rippikoulun käytyään hän sai vanhemmiltaan lahjaksi akustisen kitaran, jonka alkeet hän opetteli kansalaisopiston soittokurssilla. Hän oli innostunut myös näyttelemisestä, johon tarjoutui tilaisuus Kemin kaupunginteatterin järjestämässä muutaman kuukauden mittaisessa koulutuksessa. Kansalaiskoulun jälkeen hän suoritti keittäjälinjan Tornion ammattikoulussa, jonka aikana hän esiintyi koulun näytelmäkerhossa ja osallistui laulu- ja musiikkiryhmien toimintaan. Hän otti myös laulutunteja yksityistunneilla Reino Sandelinin johdolla. Ammattikouluaikana hän myös tapasi tulevan aviomiehensä, sähköasentajaksi opiskelevan pellolaisen hanuristin Tuomo Ylitalon, jonka kanssa alkoi soittaa ja esiintyä yhdessä Intro-taustabändeineen.
Vuonna 1969 Tarja osallistui Kemissä Finnlevyn järjestämään Tähtijahti-kilpailun aluekarsintakilpailuun, jonka myös voitti. Vaikka voittoa ei itse pääkilpailussa irronnutkaan, pääsi Tarja nauhoittamaan ensilevytyksensä Tähtijahdin kokoelmalevylle Jarkon ja Lauran euroviisukarsinnassa esittämällä laululla ”Kuin silloin ennen”. Seuraavana vuonna Tarja ja Tuomo menivät naimisiin. Näin Tarja Suhosesta tuli Tarja Ylitalo.
Vuonna 1977 Tuotantoyhtiö M&T kiinnostui Ylitalonja Seppo Leinon lähettämästä demonauhasta, ja seuraavana vuonna Pellon kurssikeskuksen keittiöemäntä Tarja Ylitalo levytti yhtiölle Leinon säveltämän ja Antti Härkösen sanoittaman singlen ”Revontulten maa/Muistojen humppa”. Singlestä seurasi lisää keikkoja ja jopa tv-esiintymisiä. Pian ”Lapin laululintu” tunnettiin kaikkialla Suomessa. Ura musiikkiammattilaisena alkoi alkuvuodesta 1980, ja debyyttialbumi ”Kerrasta poikki” julkistettiin Äitienpäivän kynnyksellä. Mukana levyllä oli myös Leinon sävellys ”Mua kuule äiti”, joka oli julkaistu aikaisemmin myös singlenä. Ylitalon debyyttilevy on ensimmäinen lappilainen kultalevyn saavuttanut pitkäsoitto. Myös kaksi seuraavaa levyä menestyivät kaupallisesti loppuunmyytyjen keikkojen ohella; ”Tyttö Pohjolasta” (1981) ja ”Tunteet voit näyttää” (1982) myivät molemmat timanttia eli yli 50 000 kappaletta.
Vuonna 1983 Ylitalo sijoittui kolmanneksi Syksyn Sävel – kilpailussa kappaleella ”Ei tämä tyttö lempeä anele”. Samanniminen LP oli myös menestys myyden kultaa. Ylitalo osallistui myös vuoden 1988 kilpailuihin viimeiseksi sijoittuneella laululla ”Vaadin maata, vaadin taivaanrantaa”, ja vielä vuonna 1990 Veikko Samulin sävellyksellä ”Syys surumielinen”, joka ilmestyi kultaa myyneellä albumilla ”Tarja Ylitalo” (1990). Tultaan uskoon Ylitalo alkoi laulaa tanssikeikkojen lisäksi myös hengellisissä tilaisuuksissa ja kirkkokonserteissa. Hän myös palasi näyttelemisen pariin Kemin kaupunginteatterin Lumikuningatar-projektissa (1997).
Viimeiset kymmenen vuotta keikkailua ja musiikintekoa ovat verottaneet terveydelliset seikat, mutta tänä vuonna Tarja Ylitalo on jälleen palaamassa estradeille. Tuorein julkaisu on vastikään ilmestynyt, Jari Vanhan säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama laulu ”Sydämeni sointu.”
Lähteet:
Lappilainen-lehti, 12.5.2011
Olli Karhi: Kerrasta poikki - Tarja Ylitalon tie tähtiin (Karas-Sana, 2002).
| Samalta aikakaudelta |
|---|
| Cognac |
| Juha Kiuttu |
| Angels |
| Timo Salmela |
| Groove Jazz Unit |
| Samalta paikkakunnalta |
|---|
| Hannu Välimaa |
| Osmo Ylitalo |
| Erkki Tiesmaa |
| Arto Högman |
| Martti Enbuska |
| ks. myös |
|---|
| Kimmo Rautio |
| Henry Schroderus |
| Tommi Lehtosaari |
| Hyvät Hyssykät |
| Pasi Alakurtti |
