Seppo Leino

Seppo Leino syntyi sallalaiseen perheeseen. Jo viisivuotiaana hän unelmoi punaisesta hanurista. Pikku-Seppo kuunteli maksullisesti levyautomaatista ”Säkkijärven polkkaa” ja ”Jämijärven jenkkaa”, ja isommaksi kasvettuaan hän norkoili tanssi-iltoina ikkunoiden alla hanuristeja kuuntelemassa.  Sepon ollessa 13-vuotias äiti heltyi lopulta ostamaan hänelle hanurin. Seppo opetteli itse soittamaan nuoteista kirkon kanttorin tilaaman Vesterinen-Godinskyn Harmonikkakoulun avulla. Ensimmäinen nuoteista virheettömästi soitettu kappale oli ”Väärä vitonen”.

Vuonna 1964 Seppo liittyi paikalliseen Jouko Kankaan yhtyeeseen. Hanuri vaihdettiin parempaan ja yhtye kävi keikoilla Savukoskella asti. Aikaa myöten yhtye tuli tunnetuksi Koilliskairassa ja esiintyi täysille saleille. Seppo osallistui kahdesti Koillis-Lapin kulttuuripäivillä järjestettyihin kilpailuihin ja voitti oman luokkansa sekä vuonna 1967 että vuonna 1968.

Seppo tapasi vaimonsa Ullan vuonna 1971 ravintolassa, jossa hän tanssitti väkeä Veikko Kasasen yhtyeen mukana. Ulla on ollut Sepon tukena koko tämän uran ajan ja vuodesta 1992 alkaen he ovat tehneet yhdessä sanoituksia Sepon säveltämiin kappaleisiin.

Vuonna 1973 keikkamuusikon elämään kyllästynyt Seppo pääsi Jyväskylän konservatorion harmonikansoitonopettajan Alpo Pohjan oppilaaksi. Seppo teki viikot töitä metsätyömaalla ja ajoi joka toinen viikonloppu Sallasta Jyväskylään, jossa Alpo valmensi häntä harmonikansoiton suomenmestaruuskilpailuihin. Harjoittelu tuottikin tulosta ja Seppo voitti maaliskuussa 1975 järjestetyn kilpailun. Hänestä tuli siten Suomen ensimmäinen lappilainen harmonikkamestari.

Voitto poiki esiintymis- ja opettamispyyntöjä joka puolelta Lappia. Niinpä Seppo irtisanoi itsensä päivätyöstään ja keskittyi musiikkiin. Perhe muutti samana vuonna Rovaniemellä, josta Ulla oli juuri saanut opettajan paikan. Syksyllä Seppo aloitti täysipäiväisen harmonikansoiton opettamisen Lapin musiikkiopistossa ja Kemijärven musiikkikoulussa, minkä lisäksi hän kiersi opettamassa kansalaisopistoissa ympäri Lappia. Monet Sepon Lapin Tallin oppilaista, kuten Mona-Liisa Malvalehto ja Jukka Lampela, ovat menestyneet valtakunnallisesti. Oppilailla on yhteensä 14 harmonikkakilpailujen voittoa, joista seitsemän on Kultainen Harmonikka-kilpailusta.

Seppo oli mukana Jutajaisissa jo vuonna 1975 ja yhteinen taival on jatkunut siitä lähtien. Lisäksi Seppo on osallistunut muun muassa Ivalon Pelimannipäiville ja Kalajoen Särkät Soi-tapahtumaan sekä lukuisiin muihin musiikkitapahtumiin. Vuosien varrella hän on esiintynyt niin suurissa orkestereissa kuin pienissä yksityistilaisuuksissakin ja yleisönä on ollut sekä lapsia että valtion päämiehiä.

Aluksi Sepon esiintymiset rajoittuivat Suomeen, mutta ne laajenivat pian ulkomaille. Ensimmäinen kauemmas suuntautunut matka liittyi kuitenkin harmonikankorjaukseen. Seppo ja Veikko Ahvenainen lähtivät hakemaan oppia Sveitsistä Giulietin harmonikkatehtaalta. Suomen Ystävät Sveitsissä-yhdistys kutsui Sepon myöhemmin takaisin ja Leinon perhe saikin paikallisista elinikäisiä ystäviä. Sepon ensimmäinen esiintymiskeikka kaukana kotoa ulottui Yhdysvaltoihin, jossa Seppo esiintyi Suomi-seuran tilaisuuksissa eri paikkakunnilla.

Soittamisen lisäksi Seppo on säveltäjä ja sanoittaja. Läpimurtosingle ”Mua kuule äiti” julkaistiin vuonna 1979 Tarja Ylitalon laulamana. Kappale oli pitkään soittolistojen kärkipaikoilla ja se otettiin mukaan Tarjan Kerrasta poikki-levylle, joka sisälsi muitakin Sepon kappaleita. LP-levy ylitti kultarajan neljässä kuukaudessa ja timanttilevy myytiin vuonna 1981. Kaiken kaikkiaan levy on myynyt noin 80 000 kappaletta.  Seppo on tehnyt kappaleita sekä tilauksesta että inspiraation iskiessä ja monet kappaleet liittyvät hänen rakastamaansa luontoon. Hänen kappaleitaan ja soittoaan voi kuulla lukuisilta LP-levyiltä, kaseteilta ja CD-levyiltä. Lapin viihdeorkesteri perustettiin Sepon toimesta nimenomaan Tunturisatu-levyä varten. Kultarajan vuonna 2007 rikkonut Tunturisatu on Pohjois-Suomessa ensimmäinen kultaa myynyt levy, joka sisältää vain instrumentaalimusiikkia.

1990-luvun alussa Seppo päätti toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa. Hän lopetti täysipäiväisen opettamisen ja keskittyi äänitysstudiotyöhön. Studio Se-Le aloitti toimintansa vuonna 1993 ja siellä ovat levyttäneet monet Lapin nimekkäimmistä laulajista. Se on täyden palvelun studio, jossa Seppo voi sopimuksen mukaan hoitaa kaiken laulamista lukuun ottamatta. Sepolla on myös myyntibisnes: hän tuo hanureita Italiasta Suomeen ja myy niitä.

Pitkän uran tehnyt Seppo on moninkertaisesti palkittu muusikko. Esimerkiksi vuonna 1980 Rovaniemen kaupunki muisti Seppoa taitelijapalkinnollaan ja vuonna 1988 Seppo sai Lapin läänin kulttuuripalkinnon.

Lähteet:

Leino, Ulla: Unelmasta totta:  Lapin harmonikkamusiikin isä Seppo Leino, 2009.

Leino on myynyt vuonna 1999 kultaa instrumentaalilevyllään Lapin Viihdeorkesteri  - Tunturisatu (Audiovox 1998). 

 

Samalta aikakaudelta
Ima Aikio-Arianaick
SS-Vomit
Aapo Satokangas
Emma Ailasmäki
Upstairs & Downstairs

Samalta paikkakunnalta
Matti Korhonen
Blue Skim
Ahti Hautajärvi
Olli Koskela
Kimmo Halme

ks. myös
Nils Lahti
Ilkka Heinonen
Raimo Hammar
Esko Kolmela
Atlantic